Kävimme tänään koko ihmisperheen voimin huljailemassa lähikaupassa. Etsin elämäni ensimmäistä tuubitoppia (älkää edes kysykö, miksi) puolenkymmenestä kaupasta - yhtä lukuunottamatta liikkeet myivät eioota. Viime kesänä kävi muuten sama juttu. Topin löydyttyä etsiskelimme vähäjonoisen ruokapaikan, jossa Veijo istui into piukassa ravintolan syöttötuolissa, söi hyvällä ruokahalulla päärynäsoosia ja maissinaksuja, huojui ja mekasti. Me muut söimme italialaistyyppistä perusmättöä, mun pinaatti-ricotta-cannelloneissa oli liian vähän suolaa. Pötsit täynnä haimme ruoanjälkeiskahvit ja kotipolttotarvikkeita kahvikaupasta, siippa viinivarastoon täydennystä monopoliaseman omaavasta alkoholiliikkeestä ja lopuksi podimme ostoslistamuistinmenetystä suuressa päivittäistavarakaupassa (käykö kenellekään muulle niin, että ruokakaupassa ei keksi/muista mitään ostettavaa vaan puutelista juolahtaa mieleen vasta kotiovella?). Hieman teki mieli hyödyntää alennusmyyntejä etenkin työpuvuston ja alusvaatevalikoiman uusimismielessä mutta koska en tiedä, mihin suuntaan (suom. huom. luultavimmin runsaampaan suuntaan) mittani heittelevät seuraavan kuuden viikon aikana, on ehkä parempi etten vielä osta mitään... onhan?
Olen muuten varannut tälle viikolle peräti kaksi aamupäiväkuntoilua, syke- ja lihaskuntopainotteisen! Saas nähdä, perunko ne taas viime tingassa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti