tiedän, että moni haluaa lukea vauvablogista mieluummin hankinnoista ja haalareista, kuin ihmisen perävaivoista. koska teoreettisesti ajatellen varsinkaan naisihmisillä ei yksinkertaisesti ole perää, josta aiheutuisi vaivoja.
raskauteen voi kuulua tai siitä voi aiheutua monenmoista vaivaa. lausahdus raskaus ei ole sairaus ei paljon huvita, jos raskausaikaan kuuluu pahoinvointia, supisteluja, verenvuotoa, liitoskipuja, turvotusta, diabetesta, kilpirauhasvaivoja tai muuta sellaista. osa meistä raskautetuista - mukaan lukien allekirjoittanut - osaa kehittää myös harvinaisempia raskausvaivoja. mulla ne ovat liittyneet kivasti eritteisiin ja erittäviin kudoksiin.
rv 8 alkaen mun yläröörien limakalvot ovat ilmeisesti olleet osatukkoisessa ja herkistyneessä tilassa (viime raskaudessa puolivälistä synnytystiskille nenä oli tukossa 24/7), koska se kama, mikä ihmisillä tulee yleensä nenästä, valuu mulla nieluun. tästä johtuen olen reilut puoli vuotta kröhinyt kymmeniä kertoja päivässä limaa kurkusta kuin tuperkkeliukkeli viiskytluvun savottakämpässä. ei kauheen seksikästä. lisäksi sain potea elämäni ensimmäisiä siitepölyallergiaoireita koivun riittoisan kukinnan aikana.
seuraavaksi menikin sitten silmät kiisseliksi, eli todnäk herkistyneet limakalvot kuivahtivat ja silmät herkesivät oireilemaan rajulla ärsytyksellä ja loppupeleissä ilmeisellä tulehduksella. kuljin välillä parikin päivää pimennetyssä kämpässä silmät vettä valuen. tätä kesti alkukesästä viime viikkoihin saakka.
vauvan kääntyminen, laskeutuminen ja meikän paluu istumatyöhön kirvoittikin tällä viikolla hanuriini kaikkien aikojen pukamavaivat. olen aiemmissa raskauksissa siinä viikkoa-kahta ennen saanut pukamat pullahtamaan mutta nyt ne tulivat huomattavasti aikaisemmin. ja niin kipeinä, ettei ikinä tätä ennen. eilen autoa ajaessani parahdin kivusta joka kerta, kun painoin jotain pedaalia (tämän vuoksi suunnittelin pakaroiden yhteen teippaamista). tänään rahjustin kersojen kanssa apteekkiin (mies reissussa) etsimään ac3 comfortia tehokkaampaa rektaalilääkettä, koska haaveilin viime yönä jo viilteleväni sen perkeleen pukaman auki, kun kiskoin kymmenettä kertaa muka persvakoon ajautuneita alkkareita paikoilleen huomaten, että pukamahan se leikkii siellä kalsareita. kauppareissulta palattuani en kyennyt edes noukkimaan taaperolta pudonnutta lelua ja itkin kivusta vaihtaessani vaippaa - onneksi esikoinen riensi paikalle auttamaan äitiä: puki pikkuveljelle vaipan ja kantoi pinnikseen päiväunille, kun raahauduin nyyhkien perästä sängylle pötköttämään odotellen parasetamolin vaikutuksen alkamista.
ehkä tämä ällö tarina helpottaa jotakuta, joka kärsii samasta vaivasta. et ole yksin pukamasi kanssa!
Voi mä niin sympatiseeraan sua! Koita jaksaa! Havuja perkele ja jaksaa jaksaa. Eka pukamavaiva Iltatähden kanssa ja en voinut uskoa sitä tuskaa, mistä vaietaan siveellisesti. Siitä pitää saada kertoa kaikille!
VastaaPoistaVoi apua, tsempit täältä! Perävaivoista pitää voida puhua - en tiedä onko se jotenkin perverssiä, mutta ennemmin mä luen tällaisia postauksia (vaikken tuollaisia vaivoja kellekään toivokaan!) kuin jotain huttuhattaravauvamuotijuttuja. Koeta kestää!
VastaaPoistathank you both very many! vaikka tää onkin ihan PERSEESTÄ niin onneksi lukeutuu niihin vaivohin, joista ei ole vauvalle vaaraa.
VastaaPoistamua vähän huvitti scheriproctin käyttöohjeessa se kohta, että pukama voidellaan ja työnnetään sisään: a) siihen sattuu ihan helvetisti, millä rohkeudella mä sitä mihinkään työnnän b) en edes löydä persaukkoani enää, joten mihin se pitää työntää
:D
Ai hitto, kuulostaa kyllä todella hirveeltä vaivalta. Auts auts auts.. Tsemppiä, toivottavasti helpottaa pian! Tsemppiä myös takaisin työntelyyn..:D ei oo hauskaa ei, mutta kirjotat aina niin hauskasti :D
VastaaPoistakiitos! sitä täällä toivotaan... huomasin viime yönä, että työntely onnistuu makuuasennossa (kuulostaapa pornolta), kun alakerta ei ole niin paineen vallassa kuin pystyasennossa. tosin ihan turhaa hommaa, koska sit pitää kuitenkin mennä pesemään kädet. no olipahan jotain tekemistä klo 02-04, kun ei tullut uni.
PoistaVoi saasta, otan osaa.
VastaaPoistaEn mä tiedä, jollain tavalla tämä tuntuu rehellisimmältä aikoihin lukemaltani äitiblogiaiheelta. Peittoaa shoppailut. Jos vain itsekin uskaltaisi (mutta kävi ilmi, että äitini lukee blogiani.)
kiitän! mulla kun ei oo oikeestaan muuta kirjoitettavaa, kuin oma perseeni. kun ei hankinnat eikä haalarit kiinnosta. vai bloggaisinko prismasta ostetuista viiden euron collegehousuista kokoa 86, hmm....
Poistamun äiti ei käytä tietsikkaa ollenkaan ja isäkin vaan lukee iltapäivälehtien sivuja ja maksaa laskut. toisaalta, olen pitänyt sisareni ajan tasalla perävaivoista, joten tieto on levinnyt äidillekin. äiti oli todennut, että olen sitten jotain perinyt isältänikin :D
Ihanan jotenkin eritteellistä ja pukamaista.. !Mäkin voisin kirjoittaa oodin haavaiselle paksusuolelleni, ja muistella samalla pukamia. Nam.
VastaaPoistaErityisesti mua nauratti se että pukama leikkii kalsaria ja revit niitä näkymättömiä kalsareita. Ei sais nauraa, mutta kirjotat niin hauskasti!
tervetuloa ällösektorille! jos tv-mainokset ovat täynnä jalkasilsaa, hiivapillua ja persekutinaa, niin miksei sitten blogikin!
Poistasaa nauraa, sikshän mä näitä kirjaan että asiasta löytyisi huvittava puoli. siskolta sain eilen viestin "van persie jättää arsenaalin".
Voimia pukamataistoon!
VastaaPoistaRaskaudessa ja erityisesti siinä synnyttämisessä on kaikenlaista riesaa, jota vois vähän enempi ja yleisesti jakaa.
Mun pukama katos jollain mönjällä parissä päivässä eikä palannut enää, toivottavasti sunkin palaa pian pimeään kotiinsa ja pysyy siellä.
kiitos, pikkuhiljaa alkaa jo helpottaa. scheriproct <3
Poistaoon niin samaa mieltä. tällaisissa asioissa tarvitsee vertaiskokemuksia. oma kipu tuntuu siedettävämmältä, kun tietää jonkun muun kokeneen saman.
Olipas ilahduttavaa lukea tällaista tekstiä. Ehkä olen jotenkin kieroutunut, mutta kyllä minä mieluummin luen tällaisistakin aiheista, kuin katselen kuvia siitä mitä joku a) on ostanut tai b) aikoo ostaa. Tai siis ihan suoraan sanottuna, minua ei kiinnosta millaiset haalarit joku ostaa muksulleen (itse myös suosin mm. tuota mainitsemaasi Prismaa vaatehankintoja tehdessäni, eli ketään ei myöskään kiinnosta minun ostokseni). Lisää vain tällaista, kiitos!
VastaaPoistakiitos sinulle! mä oon yhtä kieroutunut :D täytyy kirjoitella kunnon anaalirapsaa siis jatkossakin :P tarina varmaan kehittyy ja saavuttaa kliimaksinsa synnytyksessä - tai sen jälkeisessä kakkoshädässä...
Poistamä en saa itseäni innostumaan lastenvaatteista, en sitten millään. taaperollekin luojan kiitos mahtui viime keväänä PRISMASTA ruokakauppareissun yhteydessä kaapattu haalari, joka oli ok värinen, hintainen ja sopivan kokoinen. katoin mä sen verran että kyllä se jotain kosteuttakin pitää mut en mitään pillejä vai pullejakoneon, kun on kuitenkin kurahousut keksitty jos pitää ihan vesilammikkoon mennä istumaan.
saahan muut mun puolesta intoilla räteistä, rattaista, leluista ja kirjoista vaik kuin. mut kun ei vaan kiinnosta. oon tylsä ja runoilen vaan omasta perseestäni!
Otan osaa! Mulla oli sama vaiva, mutta hyvin lievänä. Mutta raskausajan keuhkoputkentulehdus-välikorvantulehdus-poskiontelontulehdus(punkteerauksineen)-keuhkokuume olisi voinut jäädä testaamati.
VastaaPoistaMää en oo tainnu päästä pukamista eroon sitten esikoisen odotuksen. Nyt on kolmas tuloillaan ja ihka uutena vaivana on suonikohjut alapäässä. On kuule mukavat nekin, ihan kuin koko värkki ois paisunu kaksinkertaiseksi.
VastaaPoistat. saa luvan olla viimeinen laps
Mun piti kuule ihan ajatuksella tulla selaamaan sun päivityksiä näin kaukaa kun muistin vessassa kärvistellessäni sun raskausajan pukamavaivan. Sain nimittäin sellaisen kaverin 3kk synnytyksestä ja se räjähti suunnilleen käsiin joulun mässäilyjen vuoksi. Taidan lopettaa vessassa käynnin...
VastaaPoistaMut hei, oisko mtn tehovinkkejä kipeän mollukan häätöön? :)
(on mullakin herranjumala kysymykset, mutko ahteriin sattuu)
Nuo alapään suonikohjut sentäs katosi synnytyksen jälkeen mut nyt selvästi vittuillaan jostakin.
Kiitos nam. Täytynee nousta sohvalta kun ei tästä istumisesta tuu mtn.
kaikkea kokeilleena: apteekista scheriproct neo -yhdistelmäpakkaus, jossa on salvaa ja peräpuikkoja. ja maksimiannostuksella kunnes pahin on ohi, sit salvalla loppuun. ja myöhemmin tarvittaessa puikko tai salva silloin tällöin.
Poistaymmärrän tuskasi niin täysin!