kuvaus

- horinaa esmes äitihommista.

Motot

"Woman pover rools!!!" - Johanna Tukiainen
"Mutta hömppähän se on hyvä asia, mikäs siinä." - Satu Lappi

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

KIIIIITOOOOOSSSSSSSSSSS!!!!!!!!!!!!!!!!1111111111

lämmin, vilpitön ja ilahtunut kiitokseni teille kaikille, jotka peukutitte synnytyskoitokseeni ja onnittelitte dyddösen syntymän johdosta! ja kiitos teille, jotka olitte hiljaa hengessä mukana (ja teille, jotka ette tulleet estämään lapsen pääsyä maailmaan tai solvaamaan huonoksi synnyttäjäksi).

tosiaan, synnytyskertomus on taas mallia alkoi supistaa - lähettiin sairaalaan - sattuisattuisattuiaaaggghhhenjaksaenääauttakeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!!!!!!!! (itkuhuutoa ja tahatonta kouristelua tähän, kätilö käskee pitää jalkoja auki mut ei pysty enää kun on niin poikkipoikkipoikki siitä kivusta) - laps syntyi. olen ns. tahaton luomusynnyttäjä enkä kyllä rehellisesti sanottuna mikään kivunlievityksettömän synnytyksen fani. kokemus ei siis ollut mitenkään päin voimaannuttava, en saanut orgasmeja (todellakaan, hei haloo... pukamat vaan pursui synnytyssängylle, toooossiiii erroottinen kokemus muah) enkä tuntenut olevani yhtä kivi- ja kasvikunnan kanssa. avautumisvaihe sattui, ponnistusvaihe sattui, jälkeisvaihe - kun pahin on jo ohi niin sit vielä pitää pyngetä ulos istukka ja kohtua painetaan tsiljoona kertaa - sattui. että jos tekee siskot mieli napata nappia ja pyytää piikkiä, niin antakaa mennä vaan, tuen lämpimästi. muuten naiset rahjataan kohta synnyttämään metsän siimekseen itse paljain käsin kaivettuun sammalkuoppaan. napanuora purraan itse poikki ja istukka syödään ennenku pedot löytää verenhajusta perille.

mun toipuminen on onneksi aina ollut hyvää (mallia maatalon emäntä eli käydään synnyttämässä lehmänlypsyn välissä) ja dyddökin oli vuorokauden ikään seurattuna ok, joten pääsimme jo eilen puolenpäivän jälkeen kotiin. huomenna mennään sit näytille. sairaalassa oli tylsää, minkä saattoi huomata aktiivisesta osallistumisestani eräisiin blogikeskusteluihin.

niin ja lapseen on sekä kumottu pahamaineista arlan luamukorviketta lisämaidoksi (koska mun maito nousee kunnolla vasta huomenna ja dyddö kalusi nännini nahattomiksi, au au au) että suuhun on lykätty perushuollon ajaksi tutti (koska tuon mimmin imemistarve on tolkuton). kauhee mikä äitee!

mut siis, kiitti beibet! ootte kauniita ja ihania!

ps. nykymääritelmän mukaan olen nyt suurperheen äiti...
ps2. join jo eilen punkkua! muah!
ps3. dyddö näyttää atsteekkipatsaalta. ehkä se menee ohi.

44 kommenttia:

  1. Jee! Ihanaa että ootte kunnossa kaikki ja että sairaalassa oli enimmäkseen tylsää (mihin blogikeskusteluihin?) koska tylsyys on merkki siitä, että aika hyvin menee kuitenkin :D

    Orgasmi synnytyksessä, nauran itseäni tärviölle täällä. Mulle ehdotti kätilö taannoin epiduraalia johon "voishan sitä luomusynnytystä kokeilla" -Liina kiljui että JOO!

    Punkkua ja tutti, kuulostaa hyvältä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa, juu, vai noissa keskusteluissa. Jo nyt taas on.

      Poista
    2. Oi Mutsi Mutsilandiassa oli vilautettu tissi...nkorviketta ja reaktio oli välitön höyrystyminen joidenkin lukijoiden toimesta. Same old, same old.

      (Yleensä jos joku viittaa johonkin keskusteluihin, kannattaa ottaa lukulistan suosituimmat blogit ja katsoa, mistä siellä keuhkotaan, sillä sinne suurin osa kakasta valitettavasti lentää.) (En tarkoita, että haluaisin itse siitä osani, vaan lähinnä, että jaksaa hämmentää.)

      Nostan pipoa Ommikselle ja muille, jotka moista joutuvat kestämään.

      Poista
    3. No mutta onhan se herramunjee väärin, että tuollaisista korvikkeista puhutaan, kirjoitetaan saati sitten KÄYTETÄÄN. Sanon tämän täällä, kun en uskalla omassa blogissani sanoa enää mitään. Miksiköhän tää imetysasiakin on näin helvetin vakavaa? Joillakin naisilla ei oikeesti tuu maitoa ikinä ja vaikka ne kuukausikaupalla yrittäs ja yrittäs, ei tuu mitään. Sitten joku neropatti imetysaktiivi tuomistee koko homman ja äidinmaidonkorvikehan on se pahin mahdollinen alku lapselle. Tuon munkin blogin keskustelun perusteella sanoisin lapselle olevan pahemmaksi olla hysteerikkoäidin lapsi, vaikka kuin sais tissiä. Ihmekään että tää äitiys on niin vitun hankalaa aikaa kun toiset mutsit syyttää milloin mistäkin, jopa siitä mitä TOISEN NAISEN LAPSI SYÖ.

      Mut siis hei, onnea kuitenkin! hiillyttää, mut onneksi mä oon jo onnitellu aikasemmin niin saan tilittää täällä traumojani.

      Poista
    4. Kiitos Liina, olisihan se pitänyt arvata, että tuo aihe oli se kuuma peruna. Luin kyllä postauksen kun se ilmestyi (kiitos Ommis, täällä eräs lukija, joka ei ole koskaan tainnut sulle kommentoida...) ja tuumasin (kuten Wandiskin taisi kommentoida), että onpas hyvä tietää moisesta luomu-uutuudesta, jos joskus sattuis tarvetta ilmenemään. (Ja takuulla ilmenee, jos ikinä koskaan se kakkonen meille tulisi!) Että hölmö naiivi minä ei taas muistanut, että tätä muurahaispesää jos sohaisee niin aika moni muurahainen pillastuu. Huoh. Ja taas huoh. Ei voi käsittää.

      Että kestämisiä vain Ommikselle ja maidonnousuja Wandikselle! :)

      Poista
    5. joo, kun tekstasin Ommikselle et nyt tää lähtis, niin sieltä tuli orgasmitoivotukset (eikä saanut aiheuttaa lapselle traumaa huutamalla). repsahdin huolella käkkiessäni jumppapallon päällä himassa :D

      Poista
    6. niin ja ihan samaa mieltä ton Ommiksen kommentin kanssa. vittu että voi muita naisia kiinnostaa toisten naisten tissien käyttöaste. ja miehiä, eniten ärsyttää jos mies, joka ei satu oleen vaikkapa sopivan terveydenhoitoalan edustaja, ottaa kantaa imetykseen jumaleissön.

      Poista
  2. Ihana Wandis!
    Mietin vain sitä dyddöä, on varmaan ihana. <3 <3
    Olen ihan lässyfiiliksissä noista vauvoista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ohan se! pienet pojat ovat ihania ja tytöt myös! lapset <3

      Poista
  3. Ihanaa, jollain muullakin on samanlainen käsitys synnyttämisestä. Kuulosti ihan mun kokemukselta. En pysty yhtään samaistumaan näihin "olihan se rankkaa, mutta kuitenkin ihanaa ja voimattavaa." Not, multa oli voimat kadoksissa vielä seuraavanakin päivänä sen jälkeen, sekä henkisesti että fyysisesti. Hengissä siitä selviää, ja parissa viikossa aika kultaa (alitajunta suojelee?) pahimmat muistot, mutta joo en mä synnyttämisestä mitään kiksejä saanut. Lapsesta kyllä, tietty, mutta siitäkin kunnolla vasta sen jälkeen kun olivat lopettaneet 20min jatkuneen vatsan runnomisen, kun istukka ei suvainnut tulla ulos itsekseen. Kaikki synnyttäköön tavallaan, mutta jos ikinä synnytän uudestaan, aion ottaa edelleenkin vastaan kaikki tropit mitä sairaala tarjoaa kun kerran kuuluu samaan hintaan. aamen.

    Mutta niin, onnea uudesta perheenjäsenestä ja peukut tutille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli sama, seuraavana päivänä mentiin katsomaan lasta Lastenklinikalle ja mies vei mut pyörätuolissa. En vaan jaksanut kävellä vessaa pidemmälle.

      Poista
    2. joo kyl mä kattelin siellä äitejä, jotka meni synnytyksen jälkeen kalvakkaana tippapullo vieressä. mun äidillä on ollut tosi rankat synnytykset, joten ymmärrän ettei kaikki ole näin pian jalkeilla.

      Poista
  4. Onnittelut suurperheelliselle vielä kerran :)! (ja sori nimitin sua wannabeksi onian ketjussa, only god knows why :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti! ja niin kauan kun et kusipääksi nimittele, kaikki on ok :D

      Poista
    2. :DDD No hyvä. Taidan itse kyllä olla ihan viimeistä viedään täysimetyskusipää tällä hetkellä, kun mokailen ihan tyylillä täällä blogimaailmassa nyt!

      Poista
  5. Oi ihanaa, atsteekit on parhautta <3

    Isot onnenpotkut ja rutistukset koko perhelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jeps, ihme inkaprinsessa :D kiitos meiltä kaikilta!

      Poista
  6. Onnea dyddösestä!

    Meille kätilö sanoi, että pojalla on vähän tällainen alien-pää, mutta kyllä se siitä parissa päivässä normalisoituu :)

    t. toinen tahaton luomusynnyttäjä

    ps. sun blogi on paras!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos! eläköön alienit ja atsteekit!!!

      ps. oho, kiitos! sä oot paras!

      Poista
  7. Vastaukset
    1. kiitos! tervetuloa sielläkin sit aikanaan suurperheelliseksi ;)

      Poista
  8. olen lievästi kateellinen, että sä voit taas hengittää normaalisti.

    Saati, että olet pirulainen päässyt alkoon asti!! :D


    nim. kaipaan hengittämistä ilman että vauvan pylly on keuhkojen tiellä (kohta se on jo mun suussa tätä tahtia), ja olutta illalla sipsien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ai niin, olinkin unohtanut ton! mulla oli kantapäät suussa jo kuukauden, sf komeet 38.

      no heti menin pitkäripaiseen ku pääsin. sielloli vaikka mitä uusia viinejä nams.

      paulaner on muuten hyvä alkoholiton, jos tykkäät vaaleista.

      Poista
  9. Hitsi kun mä ehdin hönkiä sitä ilokaasua, niin en voi mennä rinta (tai rinnat, nyt mulla on nekin) rottingilla leikkipuiston luomu-jaostolle rehvastelemaan au naturel -synnytyksellä :D Kun se kai lasketaan lääkkeeksi, luulisin? Tohon orgasmi-asiaan tekisi mieli kyllä kertoa yksi juttu esikoisen synnytyksestä, mutta en ehkä kehtaa...

    Onnea vielä tytöstä ja huikeasta suorituksesta! Suurperhe, ohhoh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kerro heti kaikki eroottiset yksityiskohdat Inton synnytyksestä! täällä jos et omassa viitti :)

      ilokaasu on muuten hyvää kamaa, mut siitä tulee mulle huono olo. mietinkin avautumisvaiheessa, millaista olisi synnyttää kännissä.

      kiitos!

      Poista
    2. Oo mä haluun kuulla orgasmitarinat! Siitä puhe...

      Poista
  10. Onnea vielä! Mahtavaa, että pääsitte noin pian kotiin. Mulla ei vaan mene tajuntaan, miten voi synnyttää luomusti ja säilyä hengissä. [Tai miten voi ylipäänsä synnyttää, mä kun en osaa sitäkään.]

    Meillä on muuten pojan pää vieläkin vähän mallia alien, kun se oli kiipelissä niin pitkään, mutta kai siitäkin on suht' normaali tulossa (hiljaa hyvää tulee?).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. se on vaan pakko, jos vaihtoehtoja ei anneta. mut kyl mää aattelin siinä loppuvaiheessa kun supistuksia tuli minsan välein ja ne kesti kauuuuuan että nyt jos joku löis tajun pois ja ottais tuon lapsen vaan tuolta niin etten tuntis mitään, en vastustelisi yhtään.

      Poista
    2. Häh, eikö sulle annettu lämmintä geelipussia tai jotain kauratyynyä KIVUNLIEVITYKSEKSI?

      Sellainen gheelipussi alaselkää vasten mä kärvistelin viimeiset tunnit, auttoipa ihan vitusti... Jotenka huusin ääneni käheäksi & lapselle trauman. Jo aika paljon ennen kuin mistään ponnistustarpeesta oli tietoakaan.

      Nykyään ei kätilöt varmaan oikein saa suositella epiduraalia (luomuhörhöt loukkaantuu ja sairaalan tilastoissa jokainen epiduraaliton synnytys on kullanarvoinen), paitsi joku vanhan liiton kokenut kätilö saattaa uskaltaa, mutta jumalauta että se olis tullut mulle tarpeeseen!

      Pitäis varmaan kirjottaa oma synnytyskertomus. Ja juttua omasta lyhyeksi jääneestä imetysurastani ihan vittuillakseni fanaatikoille.

      Tulipa negatiivissävyisen kuuloinen kommentti... En tarkottanu tätä niin :D

      Onnee! <3

      Poista
    3. oli mul kuumavesipullo alaselässä, biodynaamista hirssipussia ei ollu ny saatavilla. mulla tuntui supistukset eniten alaselässä ja yläreisissä, joten suunniteltiin miehen kanssa sellaisia kuumia, hierovia osa-chapseja. ne vois toimia ihan hyvin, lämmitettäis siis sähköllä ja niissä ois hierovia paukuroita.

      multakin se kysyi että mitä kivunlievitystä toivoisin ja kun kysyin, mitä tässä vaiheessa voisi ottaa, ei mitenkään esitellyt niitä. eli oletus oli vähän niin ku nykyään taitaa olla kaupan kassalla tupakkia ostaessa, pitäs tietää numero joka on jossain piilossa tai tarkka farmasianimike...

      sen olen ymmärtänyt, että mun synnytykset ovat niin nopeita, ettei sitä epiduraalia suositella ollenkaan, kun se voi sit pysäyttää koko synnytyksen. kohdunkaulanpuudutusta en saa, koska siinä vaiheessa kun sen voisi antaa, mun kohdunsuun reunat ovat niin ohuet ettei sitä voi pistää (rakenteellinen juttu, kävi ilmi ekassa synnytyksessä). eli toi emätinpuudutus on käsittääkseni ainoa ja se pitäs antaa kun alkaa ponnistuttaa mutta ennenku vauva on ihan tulossa jo...

      ja kiitos ihana, kun olit katellut mulle niitä linereita! kävin pyörähtämässä viime viikolla emotionissa mutta en jaksanut perehtyä niihin, nyt mä tiedän mitä erilaisia niissä on! siis KIITOS!

      Poista
    4. Sama meillä täällä että kivunlievitysvaihtoehdot olis hyvä synnyttäjän tuntea itse jo etukäteen. Ihan ymmärrettävää kyllä sikäli, että a) kätilöillä pitää kiirettä ja lapsen auttaminen maailmaan on tärkeämpi tehtävä kuin esitellä mitä eri puudutusvaihtoehtoja on tarjolla, b) kuka muka pystyy omaksumaan tietoa ja tekemään järkeviä päätöksiä ollessaan helvetin tuskissa tai vähintäänkin ankarissa kivuissa?

      Mä sain kohdunkaulanpuudutuksen lähes heti ku meidät vihdoinkin päästettiin synnytyssaliin (avautuminen oli hidasta mut aloin vissiin kiroilla synnytysvastaanotossa liian lujaa) ja kunhan lääkäri ehti paikalle. Se puudutus tehos mulla välittömästi ja olin ihan taivaassa vartin, koska kivut oli hetken ihan kokonaan poissa. Sit ne palaili melko nopeesti ja jo tunnin päästä oli taas aikamoista. 2h ekasta puudutuksesta sain toisen, mutta sepäs ei sitten tehonnutkaan _yhtään_! Ja siinä vaiheessa en enää saanut epiduraalia. Oli vähän helvetin pitkiä tunteja, vaikka ensisynnyttäjäksi koitos olikin ohi vissiin verrattain rivakasti. Korostan kuitenkin sanaa verrattain, etenkin kun kerron tätä juttua supersynnäyttäjä Wandabelle :D

      Mutta mun kohdalla ekan puudutuksen aikaansaama rentoutuminen edisti avautumista niin paljon, että ei ole epäilystäkään etteikö puudutus olisi toiminut mun kohdalla nimenomaan synnytystä nopeuttavasti. Se on ihan mukava juttu lapsen kannaltakin, mikä kaikkea lääkkeellistä kivunlievitystä fanaattisesti vastustavien olis ehkä hyvä ottaa huomioon...

      Ja hei mä olisin varmaan ostanutkin sulle sen eyelinerin jos niitä olis ollut mustana :D Toivottavasti Sokoksella ei oo mokattu ja jätetty testeriä turhaan tyrkylle vaan se musta värikin tosiaan kuuluis valikoimaan.

      Poista
  11. Ja vielä kerran onnittelut atsteekkipatsasdyddösestä, mahtava juttu! :D Mäki haluan vauvan ulos mahasta ja kainaloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos! kyl se sieltä vielä tulee (ja sulla on vielä pusaaminen edessä, mulla ei :P)

      Poista
  12. AAaa! Ihanaa :) Onnea paljon näin jälkikäteen! Ihana, pieni tuhiseva tyttönen <3 Ja huikeaa toipumista kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
  13. Ohhoh ja Huhhuh, onneksi en ole rytinäsynnyttäjä. Hyvin Sä vedit. Ja hei laitatko jo kohta väijymistiedot eikun siis palkinto-osoite. Mä syön ihan kohta noi suklaat ite. Käy kattoo viimeisin postaus, tää typerä kännykkä ei anna pastettaa tähän linkkiä.

    Mut siis kivaa ja onnea ja tsemppiä hei :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. muah, ain akun vauvakuume (myyräkuume?) yrittää nostaa päätään, mietin sitä viimeistä varttia jossa oli avautumisvaiheen loppu, ponnistustarpeen vastustaminen ja sitten epenskan punkeaminen maailmaan kahdella työnnöllä. kirpaisee :D

      nii ja tottelin ny sit. voit alkaa väijyä mua puskassa!

      Poista