Miesten(i) kengät ja minä

Minulla on jalkineinen vaikutus miehiin. Miehillä tarkoitan tässä aikuisiän vakituisia kumppaneitani eli nykyistä ja kahta edeltävää. Jokaisen kohdalla on toteutunut sama kaava: 1. Tapaan miehen, jolla on yhdet kengät 2. Miehellä on monet kengät.

Mies 1. Tavatessamme hänellä oli yhdet kengät eli nuhjuiset lenkkarit. Erotessamme kenkävarannossa oli maiharit (teräskärkiset 10-reikäiset Martensit), Merrellin vaelluskengät, halpisvaelluskengät, jotka oli ostettu hätätilanteessa, Merrellin sandaalit, rantasandaalit ja zorit. Ne nuhjuiset lenkkarit ovat edelleen käytössä pihasaunanlämmityspopoina...

Mies 2 (lapseni isä). Tavatessamme hänellä oli Vagabondin maiharit. Erotessamme teräskärkiset punamustat maiharit, CATin limonaatikengät, kahdet tennarit (mustat ja valkoiset), punamustat skeittilenkkarit, kahdet rantasandaalit ja pervohtavat nahkalipokkaat.

Mies 3 (nykyinen ja hartaan toiveeni mukaan ikuinen). Kahdet (!) nuhjuiset lenkkarit ja yhdet sandaalit (aika paljon siis..). Tähän mennessä (1,5 v yhteiseloa takana) hankittu yhdet lenkkarit, kahdet limonaatikengät, Sievin työjalkineet, kahdet talvimallin kävelykengät, kumikengät ja lenkkarit.

Mauahtavaa. En edes viitsi sanoa, miten paljon pukeutumiseen on vaikutettu. Ei määräävästi mutta pehmeän ohjaavasti - minä olen aina halunnut puolisoni parhaiden puolien tulevan esiin. Kauniita miehiä, kerta kaikkiaan.

Kuvitutuksena omia kenkiä. Ekat on tämänhetken feivoritit lukuisten popojeni joukosta: OISin plätölliset nilkit mojovalla vetoketjulla, edulliset (60 egee) ja sättänän hyvät jalassa jos toisessakin. Toiset palvelleet yli 10 vuotta, pk-seudun säihin sopivat koirankusetusvimpaimet.