terve mieheen!
siinäpä teille ei-sukupuolineutraali ilmaisu :D viimeinkin näyttäs siltä, että ois kevät! ja tulis kesä! on tuolla joku ärsyttävä tuuli mutta kyl siellä pelkällä hupparilla tarkenee, toiveikkaasti survaisin just toppavermeet pesukoneeseen. ikääntyessäni minusta on tullut jotenkin valon lapsi, jaksut on nyt paremmat kun valoa ja lämpöä piisaa (kohtuullisesti tuota jälkimmäistä, terv nimim kolmatta kertaa tukevasti raskaana hellekesällä). tarha-apinaa hakiessa jumitumme veijon kaa ensin päiväkodin pihalle keinumaan, sitten huutoisan autoon siirtymisen jälkeen jatkamme jumiefektiä sisäpihalla. veijo on nääs ulkoilumiehiä, mikä lie hyppygeeni hällä. pikkunörtti-esikoinenkin on siirtynyt enenevissä määrin tietokoneelta lähipelloille kirmailemaan. ehkä meissä on aurinkokennot?
miepä olenkin nyt tään päivän jälkeen vielä yy-kaa-kolme päivää vapaalla! jos sais vaikka jotain aikaiseksi, vaikka edistää tään lapstenhuoneen uudelleenorganisointia (ha ha ha). työmatkaileva pikkusisko valuu parin tunnin päästä valtaamaan sohvannurkan, josko sitä orjuuttaisi veijonvahtihommiin että ehtis esmes vääntää munkkeja vapuksi. simahan on jo aikaa sitten pantu.
ps. KOTIÄIDIT HOI! mun on jo monta kertaa pitänyt kirjoittaa aiheesta "miten vitussa kotiäidit ehtivät vaikka mitä" mut en ole ehtinyt/jaksanut. tällä viittaan siis siihen, että kun itse töiden jälkeen ei ehi tai pysty tekemään kotona yhtään mitään, ja kun mies saapuu, olen liian väsynyt enää mihinkään. ruoatkin on mallia eines tai yhdellä kädellä tehtyjä, kun tenava ei suostu olemaan hetkeäkään lattialla omissa touhuissaan tai riuhtoo huutaen isoveikkaa pois tietsikalta, että pääsisi tuijottamaan teletappeja netistä. sit kun iskä saapuu kotiin, laps on ihan maireana ja tyytyväisenä. mysteerimerkki tähän. miten te teette sen, siis kämpän putsplank ja pyykin laiton ja kenties monet kokkaukset ja sit vielä otatte taiteellisia kuvia, bloggaamisesta puhumattakaan?
ps2. pimppeliosio: toi sukupuolineutraalius on kyl koukuttava aihe. en tajuu miten sukupuoli voi olla niin iso juttu, että sitä pitää jotenkin jemmata. ehkä mä en vaan tajua sen teorian hienosyisyyttä kun mun aivojen paras suorituskyky on varattu työnantajakäyttöön. ihan ku lapsensa sukupuolen tiedostava vanhempi kasvattaisi lapsestaan automaattisesti esmes mikkosmaisen natsimenninkäisen.
Tää on esimerkkipäivänä hyvä. Lähin aamulla naapurin rouvan mukana kirpparille, lapsi kantorepussa. Pois kotoa, vähemmän riesaa. Sit käytiin hakeen Jumbon sittarista patonki, söin sen. Lapsi nukku.
VastaaPoistaOlin jo Jumbossa ehdottanut naapurille, jolla on 7 ja 8 v tytöt (+9v poika, ne on välillä kaikki täällä yhtä aikaa) et tytöt tulis meille, et saisin siivota. Lapset leikki mun jaloissa, mutta oma lapsi ei roikkunut jalassa ja sain imuroitua ja luututtua. Sit kysyin haluuko kaikki muksut kalapuikkoja ja muusia ja halus. Vaihoin vaipan, imetin ja nakkasin K:n partsille ja tein naapurin muksuille ruuan kiitokseksi et ne oli pojan kanssa. Kun ne lähti, lahjoin jäätelöllä ja ne vei roskat.
Oikeasti, luulis et kotiäiteily ois helppoa, mut se on ihan vitun rasittavaa hommaa kun toinen vaatii huomiota koko ajan. Ja jos on yksin, ei voi ees pakottaa isää ottaan lasta et mä siivoon. Tai yritin mä tänään ja nyt meillä on sota.
(+++ lähetin koko isän suvulle meiliä, et ois jo aika ottaa välillä tää muksu hoitoon tai palaa hihat)
Kaikki siis tehty tän päivän aikana, jaksaa jaksaa!
äitiys todella kehittää organisointikykyä, varsinkin jos on reunaehtoja tyyliin a) ei toista vanhempaa b) ei tukiverkkoa. oon huomannu että ainoa tapa saada hallittua kaaosta on lähtee töistä varttia aiemmin ja ennen veijon tarhasta hakua käydä pikaisesti kotona laittamassa tiskit ja pikaimuroimassa samalla, kun lämmitän koululaiselle ruoan. nyt mulla on harvinainen, jopa ainutlaatuinen hetki kun a) mies läks mökille ja otti koiran mukaan b) esikoinen läks ulos kaverinsa kanssa ja c) pikkusisko läks vaunulenkille veijon kanssa. tyhjensin ja täytin tiskikoneen, jynssäsin yhden 2 viikkoa likaisena olleen kattilan ja siivosin pinnat ynnä raivailin vähän. ja tulin 5 minuutiks koneelle, ennenku meen laittaan pyykkejä.
Poistanii ja bloggaan sillon ku muksu nukkuu koska sillon ei vaan voi siivota.
VastaaPoistaSe on just se organisointikyky meillä äiteillä (ja isillä, jotka ovat kotiaktiivisia), olipa kotona tai ei. Kun tekee kolmea hommaa yhtä aikaa (pyykit pyörii, ruoka tulossa, lasta paapotaan), niin on jo neljäs ja viides vaihe selvästi mielessä (pöytä ruokailukuntoon, kohta pyykit kuivamaan ja sitten pihalle sisältä sotkemasta). Se on joskus pitkien arkirupeaminen jälkeen jopa ärsyttävää, kun joku muu ottaa vetovastuun ja tollistelee toista tuntia aamupalan kanssa, että joiskohan tämän oman kahvin vielä ennen tuota puuron laittoa... Vaikka totuus on et kahden aikuisen kanssa niitäkin aamuja on mahdollista tehdä ja ne on juuri niitä mukavia vaihteluita arkeen.
VastaaPoistaYksinhuoltajille nostan niin hattua. Ja varsinkin jos ne kuuluisat verkostot puuttuvat.
ps2. Niin, minäkään en oikein tajua. Ymmärrän että on erilaisia ihmisiä ja kaikki tasavertaisia mutta se, että painetaan villaisella fakta, että pääasiallisesti meitä on kahta sorttia xx ja xy ja ne aika monella määrää myös tietynlaisia juttuja, kuten sen pimpin ja pippelin, niin miksi lapselle ei voisi sanoa, että olet xy. Nih. Ei kai se sitä poista, etteikö voida kasvattaa lapsistamme suvaitsevaisia?
mäkin kelaan lähes koko ajan noita dominoketjuja. välillä vaikka sairastelun tai raskauspahoinvoinnin takia sit hommat heittää häränpyllyä, kun ei jaksa ku välttämättömän. välillä sit haluis olla vaan ilman, että aivojen laskentakone käy kuumana. vkl-aamut kiireettömät aamut on ihan parasta, ei tartte hoputtaa ketään kouluun eikä pakata tarhareppua.
Poistamä olen miettinyt, että tolla sukupuolineutraalius-äärimmyydellä tehdään tosiasiallisesti hallaa tasa-arvolle. koska se kuitenkin vaikuttaa painottuvan siihen, että se tyttöys olisi se huonompi puoli. emmää aikonut POJISTANI kasvattaa miehiä vaan ihmisiä!
No oon yllättäen miettinyt tätä sukukupuolineutraalia koohausta kans. Ja oon tullut huomaamaan, et kasvatan meidän kääpiötä oikeestaan hyvin pitkälti juuri niin kuin ne neutriinot selostavat (siis sukupuolta erityisesti korostamatta varmaan jonkun mielestä siksi kun oon itse vähän reilusti tällainen telaketjuhetero ja epänaisellinen), mutten vaan kutsu kasvatustani miksikään neutraaliudeksi vaan ihan normijärjeksi. Lukuunottamatta tietty sitä pientä mutta ah joillekin niin keskeistä juttua, että mun tyttäreni sanoo itsensä peilistä nähdessään että tyttö, kun me ollaan se sille ihan avoimesti kerrottu. Kyllä aikamoinen numero tehdään sukupuolesta just sillä, että aletaan vaikeilemaan kielen kanssa ja kielletään biologisia faktoja.
VastaaPoistaMun lapsi antaa mun tehdä kotitöitä. Se leikkii soivalla bussilla olohuoneen sohvapöydällä seisoen kun tiskaan ja laitan ruokaa. Ja olen tyytyväinen. Ja tähän lopputulokseen on varmaan päädytty osakseen sillä, että mä en ole oikein koskaan ollut leikkijä tyyppistä äitiä. Vauva on aina mennyt vähän siinä sivussa. Mä oon tylsä äiti, piste. Mä siivoon, kokkaan, ja tiistai on viikon huipennus, kun meillä on pyykkipäivä ja lapsi pääsee juoksemaan hulmuaviin lakanoihin ;) Sitten muulla ajalla voidaan hiihdellä puistoissa ja päiväkodeissa. Eipä sitä siivousta ja ruoanlaittoa kauheasti ole, jos joka päivä ne fiksusti hoitaa. Ja päiväunille en todellakaan tee mitään.
VastaaPoista