ostan: TRI-COTTI-kantoliinan (koko S?, olen 160cm piiiitkä)
ja annan hyvään tai pahaan kotiin omilla jaloillaan seisovan tummanruskeaa puujäljitelmää olevan housuprässin. huutiksesta aikoinaan ostetussa housuprässissä oli jo meille saapuessaan sisällä painauma, joka jättää vekin lahkeeseen... ilmeisen oiottavissa, jos kangasta venyttää mutta enpä ole saanut aikaiseksi.
Nyt heti innostuit että tähän on joku kommentoinut jotain asiallista, mutta ei. Mää taas.
VastaaPoistaSitä vaan, että toi TRI-COTTI ON PARASTA IKINÄ. Ja S koko on varmaan hyvä! Se on kakrun painon lisääntyessä vähän väljä, mutta pesussa kutistuupi sitten taas. Tossa meidän lähimmässä lastenkamahelvetissä voi sovittaa niitä kokoja. Sellaisen pelottavan nuken kanssa.
hahaa! kukas muu olis yhtä järkevä minun itseni lisäksi ku sinä :D mulla on (lainassa muilta) 2 pitkää kantoliinaa enkä kestänyt niiden sitomisyrityksiä, ja tarttis varmaan olla joku iisi kantovekotin että olis kädet vapaana tuon taaperon perässä juoksemista varten vauva kupeessa hölskyen. oon tullut siihen tulokseen, että toi tricotti on ainoa, jota osaan käyttää... jos en löydä seköndinä niin ostan sit uutena.
VastaaPoistakiitti vinkistä, ehkä mä uskallan lähestyä sitä nukkea... tosin testailu näin ison mahan kanssa voinee olla melko koomista :D
Mäkin olin jättimahan kanssa siellä sovittelemassa. Tosi paljon hyötyä oli siitä nukesta, kun se joka tapauksessa vaan makasi siinä mahan päällä...
VastaaPoistaOon ikuisesti kiitollinen sille kahden lapsen mutsille, joka mulle suositteli tota tri-cottia, kun utelin siltä hyviä vauvavarustevinkkejä. Sen mielestä tri-cottin ainoa huono puoli oli se, ettei se tajunnut ostaa sellasta jo ekan lapsen kohdalla :D
Mun mielestä taas ainoa miinus siinä on se, että mä ja mies (ja sä ja sun mies) ei voida käyttää samoja liinoja, koska ne menee vaatekoon mukaan. Tosin voisin kuvitella että näistä meidän himainsinööreistä kumpikaan ei oikein ole sellaista liinailuhippityyppiä :D Ostettiin sit eka se BabyBjörnin luustontuhoajareppu ja myöhemmin Manduca isiä varten. Toi BB:n reppu on edelleen ainoa periaatteessa turha juttu, joka ollaan skidin takia ostettu. Koska - junou - ollaan niin saatanan järkeviä, että sattuu.
Muakin on ihan lievästi vituttanut, kun en ostanut tollasta viimeksi vaan yritin noilla saatanan inkaräteillä (ja melkein kuristuin). Ja kun en ostanut tricottia viime kesänä Forssan kirpparilta 9e hintaan (en aatellu sillon vielä että oisin näin pian paksuna taas).
PoistaOstin viime vuoden lopulla taaperokoon Tula-repun ja mies kanteli sillä mm. Vasa-museossa muksun uneen ja päiväunien ajan. Mökillä sienimetsällä kannoin sillä selässä. Siinä on se hyvä, ettei ole insullekaan liian hippi - varsinkin kun on kokomusta eikä mitään riemunkirjavaa eläinkuosia.
Mä oon varmaan ihan kauhee ilonpilaaja (tulin kostamaan tänne, heh heh) mutta mulla oli toi TRI-COTTI (sellainen kaks osanen kantoliina, jossa oli ainakin yks osa liikaa blondille) ja jumaliste laps putos sieltä. Siis apua.
VastaaPoistaTosin se oli mulle numeroo liian pieni se liinasysteemi (M tai S, nyt en just muista) ja laps pari numeroo liian iso, mutta oon vannonut Manducan nimiin ever since.
Mullakin kesti jonkun aikaa tajuta, miten isompi lapsi ujutetaan niihin rinkuloihin ja sain siitä viime hetkellä kopin kerran, kun luulin tajunneeni. Liitän tähän nyt saatanan ruman katalogikuvan, mutta mä en siis ollut tajunnut että kakrun jalat pitää pujottaa noista lenkeistä. Se oli mulla vaan silleen pyllynsä varassa. Onneksi en ehtinyt mihinkään lenkille sen kanssa niin, vaan tää melkein-putoaminen tapahtui himassa peilin edessä.
Poista